lauantai 23. maaliskuuta 2013

hur låter saade?

Se on aika sanoinkuvailemattoman hieno tunne, kun oma idoli, henkilö joka merkitsee sulle tosi paljon tulee sun kotimaahan. Kuten vaikkapa Eric Saade. En olis ikinä uskonu, että se tulis Suomeen juuri 19.3.2013 ja heittäis samana päivänä 2 keikkaa ja että mä sattuisin oleen just siellä. Mutta niin vaan kävi ja näin pari päivää keikan jälkeen & oon vieläkin ihan fiiliksissä. Monestakin syystä.   Keikka oli Pietarsaaressa ja sinne piti mennä junalla. Oli tosi kiva jo junassa bongata kavereita ja saada fiilistä keikkaan. Perillä sitten jotenkin eksyttiin keikkapaikalle. Unohtumaton tunne, kun näki sen lavan & tajus että Eric todellakin on tulossa esiintymään siihen muutaman tunnin päästä. Suuri tunnepurkaus tapahtu omalla kohalla vähän hassussa tilanteessa. Yleensä fanit purskahtaa itkuun kun näkee idolinsa, mutta itte aloin itkeen siinä vaiheessa kun bändi alotti soundcheckin.

Meijät ajettiin sisältä ulos vähän ennen kun Eric alotti soundcheckiä. Ulkona keksittiin sitten juosta toisille oville, mistä näki lavalle ja nähtiin + kuultiin Ericin soundcheckiä. Yriteltiin aina kovasti hyppiä ja helutella kun Eric katto meijän suuntaan ja pari kertaa se heilutti takasi. Mahtava tunne!! Jossain vaiheessa hiippailin sisälle ja kurkin verhon takaa, mutta sitten joku tuli ajaan mut sieltä pois. Damn. Jonossa meitä haastateltiin myös Östebrotts tidningeniin & SVT:lle. Jotenkin aika siistii ja samalla karmivaa koska SVT haastatteli enkuks..




Keikka alko ja Eric saapu lavalle. Yllätyin siitä, että en alkanu itkee fanaattisesti vaan olin iha tyynesti "like a boss" ja fiilistelin Rocket Sciencea. Eric oli huikee as always, mutta jotenkin ootin enemmän tunnelmalta. Tykkään pomppii ja tanssii keikoilla ja tällä keikalla soijaa ei pukannu. Oli tosin aivan törkeen siistii, että Campus Allegron aula oli ihan TÄYNNÄ ihmisiä. Jälkeenpäin luin, että ekaan konserttiin oli myyty yli 1000 lippua. Törkeen siistii!!! Ja siinä kun itte oli eturivissä + sai vielä koskea herran hikiseen käteen. Aaah.. Ei voi muuta kun olla onnellinen. 
*vink vink: kuvat saa isommaks klikkaamalla sitä* 




 

Toinen keikka oli sitten taas asia erikseen. Päätettiin bilettää ihan täysillä ja se kannatti! Eric "pointed" meidät pari kertaa ja sano kerran "fantastik" koska meillä oli niin hyvä meno. En tuu ikinä unohtaan sitä!!! Ja keikan jälkeen OLI hiki ja kuuma. Ja myös tosi hyvä fiilis, tuntu että oli antanu kaikkensa ja nauttinu joka solulla siitä, mitä oli nähnyt ja kuullut. 


 


Jälkimmäinen keikka oli todellakin yks parhaista keikoista millä oon ikinä ollu. Osittain ehkä sen takia, että artisti huomas mut, osittain vaan sen takia että sillon oli niin hyvä fiilis ja meno.  Eric on yks niistä harvoista artisteistä, jokka antaa aina kaikkensa lavalla & kaiken tanssimisen lisäks laulaa puhtaasti. Mahtava miekkonen!!


   

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti